Tiedättehän sen tunteen, kun uppoutuu niin johonkin, ettei millään malta lopettaa? Hartiat huutavat jumitusta, päätä särkee, silmät eivät jaksa enää kunnolla tarkentaa, mutta ompelukone laulaa, silitysrauta suihkii, virkkuukoukku viuhtoo ja valmista tulee. Niin kävi tämän kanssa:
Siitä on kauan, kun viimeksi olen tehnyt nukenvaatteita. Kannatti nyt, sillä näillä tein erään pienen tytön onnelliseksi. Lisää on tulossa...
Pienen tytön veli aloitti juuri koulutaipaleensa, joten hän tarvitsi kynätelineen.
Se valmistui vanhoista farkuistani.
Kovetin purkin vedellä laimennetulla Eri Keeperillä. Kuivatus oli helpointa tehdä limsapullon päällä.
Kirjonta viimeistelynä, ennen kovetusta tietysti.
Toinenkin kynäteline syntyi. Itse asiassa tästä piti tulla lahja ekaluokkalaiselle, mutta siitä tuli niin ruma, että jäi omaan käyttööni.
Idea on napattu Pinterestistä. Siellä olevat olivat vaan paljon hienompia kuin oma versioni. Olisin edes voinut teroittaa kynät...
Liimasin kynät vitamiinipurkin kanteen ja koko komeuden Ikean kynttiläalustaan. Koossapysymisen varmistamiseksi liimasin ympärille pari kerrosta nauhaa.
Vautsi taas - suloinen mekko, vinkeät kynäpurkit! Enpä ole tuollaiseen kynistä tehtyyn kynä'purkkiin törmännytkään, mutta tosi hauska :)
VastaaPoista